Täällä on pitänyt kiirettä. Mamma ei ole oikein vieläkään ehtinyt tarpeeksi tiiviisti päivittämään tätä, kun on jossain harjoittelussa. Käyttää sitten kaiken vapaa-aikansa vaan mun viihdyttämiseen... No huomenna kuulemma loppuu se harjoittelu ja sitten on jonkin sortin pääsiäisvapaat. Kiva homma! Ja sunnuntaina on sitten se näyttely täällä kotikaupungissa. Jänskättää vähän, kun ei oikein mamman kanssa omata mitään suurta kokemusta hommasta. Ja mähän oon vielä ajoittain vähän sellanen vouhka... Mutta tulen kyllä yrittämään parhaani!! Pitäkää sitten kanssa peukkuja!!

Kevät etenee kivasti, vaikka maanantaina satoikin taas vähän lunta. Jokaisen pitemmän katulenkin jälkeen pääseekin sitten alavatsan huuhteluun suihkuun. Oon kuulemma jonkin sortin kurankerääjä. Onneks mamma ja pappa ei oo mitään hulluja siisteysintoilijoita, mä kun en oikein osaa niitä pientareita välttää edes kurakelillä...;)

Mukavasti siis menee kaikenkaikkiaan! Luun piilotuksen oon oppinut. Teen sitä sisällä ja ulkona, mutta onhan se pihalla mukavampaa. Sisällä kun ei oikein pääse ihan sohvan tai oman tyynyn sisälle jemmaamaan mitään. Ulkona onkin sitten ihan eritavalla mahiksia; on sulanutta mutakohtaa (sen jälkeen kyllä luu oli vähän vaihtanut väriä..), on vielä lumikasaa ja sitten jonkin sortin tyhjä kukkaruukku. Sisällä sitten yritän milloin mihinkin, suosin patjan tai sohvan väliä. Seuraavassa hieman tyylinäytettä pihalla olevasta lumikasaversiosta.

Ensin kaivetaan kuoppaa luu suussa.

Sitten luu pudotetaan kuoppaan.

Ja lopuksi työnnän kuonolla lunta luun päälle!

Nyt sitten vaan jännityksellä odottelemaan sunnuntaita ja näyttelyä! Kovasti vielä treenaillaan mamman kanssa, mutta saas nähdä! Vielä lopuksi pari kuvaa viime viikolta!

Näin kovaa osaan juosta vapaana, kuin vinttikoira ikään..!

Kyllä tätä hankea mamma ja pappa ainakin vielä riittää! Meinaatteko oikeesti, että tää sulaa kaikki joskus pois?!