Pikkuvauvat on kasvanu ihan hirmusesti ja Kessu onkin jo mua vähän isompi. Silti on aika selvää, että mä oon se pomo! Vaikka en mä kyllä vielä osaa oikeen pomottaa, mutta eipä oo ollu tarvettakaan... Ja kiva on, kun saa jonkun kanssa riehua! Mamma ja pappa sanoo, että mäkin oon saanu vähän vauhtia itteeni, kun on seuraa paikalla! Kivahan se on porukassa riekkua! Kovasti kyllä kielletään, ettei huonoja tapoja sais opettaa pikkusille, mutta mä en oo vielä sitä oikeen ymmärtäny.. Kun mun mielestä mulla ei oo mitään huonoja tapoja!

Minä ja Armi sohvalla. Hyvin mahdutaan, kun Kessu ei oo vielä edes halunnu yrittää tulla koko sohvalle.. Tässäkin kuvassa sen selkäkarvoja näkyy vähän, kun se makoilee lattialla...

Kessu kaikkensa antaneena..

Sitten meillä kävi viime viikolla yksi lapsi lisää kylässä! Jane tuli käymään ja musta oli aivan ihanaa! Kaikki tultiin tietty heti juttuun, vaikka piti mun kerran tarkistaa mammalta, että näenhän mä ihan oikein, että niitä on nyt yksi enemmän... Kun tuntu, että pentuja on joka puolella! Mutta mukana riehuin sitten minäkin! Jane on kyllä kans aivan ihana ja hyvin kasvanu tyttö! Ja kuulemma ihan mun näkönen!

Kaikki menossa pellolla kohti ojaa...!

Toivottavasti nähdään taas pian ja kyllähän se olis kiva niitä muitakin vauvoja nähdä!

Mukavaa kesänjatkoa!

Käydään onneks mamman kanssa aina välillä ihan vaan kahdestaan kaupungissa mummilla ja vaarilla sekä tehdään tietysti päivittäin lenkkejä ilman Kessua ja Armia, kun eivät vielä kovin pitkälle jaksa taapertaa. Niin, eikä ne osaa vielä hihnassa liikkua niin hyvin, että mamma yksinään kehtais meitä kaikkia ottaa hihnailemaan yhtäaikaa! Vaikka kyllä ne kaikenlaista on jo oppinu, istumaan ja tulemaan luoksekin aina aika-ajoin...

Tässä molemmista pikkusista omat kuvat:

Kessu 11,5 viikkoa.

Armi, yllättäen myös 11,5 viikkoa.

Ja sitten yksi yhteiskuva pikkusista, kovasti kattelevat mitä mä oikeen puuhaan...:

Eli ihan hyvin täällä siis! Kasvaisivat vaan nopeesti ja oppisivat sisäsiistiksi! Miten ne voi niin holtittomasti vaan lorotella sisällä..? Mä en ainakaan pienenä ollu tommonen... Mut eiköhän ne siitä opi pikkuhiljaa koirien tavoille!!

Armi mun kainalossa...

Koko potretti! Paitsi tietty mamma ja pappa uupuu, mutta pitäähän sitä jonkun olla siellä kameran toisella puolellakin!!

Nyt sitten vaan odotellaan kovasti kesää ja lämpimiä kelejä!

Kotiin kun tulin, niin oli vaan ihan vähän ikävä vauvoja. Enkä sitten arvannukaan, että sieltä tuli perässä kaks vauvaa mulle seuraksi ja kavereiksi. Olinhan mä aluks vähän ihmeissäni noista pikku otuksista, mutta kyllä se yhteiselo alkaa tästä pikkuhiljaa sujumaan. Kunhan oppisivat olemaan koiriksi! Niitten nimet on Kessu ja Armi. Molemmat on saanu osansa mun hyvistä puolista! Mamma ja pappa kyllä joskus väittää, ettei kaikki mun luonteenpiirteet ole aina niin ihania, mutta lukija päättäköön itse ketä uskoo! ;) Kessu on enemmän mamman perään ja sitten se kyllä myös huutaa ja uikuttaa hirmusesti.. Huomionkerjääjä siis. Armi on rauhallisempi ja itsenäisempi, mutta toisaalta taas pihallekin menee välillä ihan väärään suuntaan eikä korviaan loksauta, jos huutaa. Välillä saattaa jopa karkuun juosta... Mutta, ehkä nuo tuosta vähän kasvaessaan alkaa oppimaan, ettei joka paikkaa tarvii kokeilla hampailla, että olis syytä uskoa mitä sanotaan ja että ymmärtävät mihin on soveliasta lirautella (siis ulos) ja mihin ei.. Onneks ne aina välillä tarpeeks reuhkattuaan hyytyy unosille... Ja onhan niistä seuraa toisilleen, etteivät aina ole vaan mun tai mamman ja papan kimpussa!

Minä, Kessu ja Armi

Toivotankin kaikille nyt OIKEIN HYVÄÄ UUTTA VUOTTA!! Ensi vuonna sitten uudet kujeet!:)

Raksalla aherretaan vieläkin kovasti ja kiitos mun työnjohtajuuden, päästään varmaan loppu kesästä muuttamaan! Mä oon siellä kyllä jo ihan kun kotonani, pihalla tarkkailen menoa ja meininkiä (siis naapureita lähinnä..). Kiva päästä sinne, kun sitten on tilaa kytätä ja temmeltää! Ja paljon heinää mitä voi syödä... Mamma ja pappa ei ehkä oo kyllä ihan samaa mieltä tuosta heinän syömisestä, mutta mä tykkään siitä! Eikä ihan mikä tahansa korsi kelpaa, tarkkaan pitää haistella ja ehkä vähän nuolastakin ennenkun pistän suuhuni.. Eihän sitä voi mitään kitkeriä heiniä natustaa!! Mä aina oikeen keväällä ootan, millon ekat heinät rupee lumen alta näkymään. Ja sitten ne ekat tuoreet heinät, ne ne vasta herkkua on!

Ollaan mamman kanssa käyty aina aika ajoin täällä lähellä yksillä kavereilla kylässä lenkkeilemässä. Siellä on useempikin hauva ja yks tämmönen samanlainen kun mä. Ne on niiiin ihania kavereita! Käydään siellä yhdessä metässä tai pellolla lenkkeilemässä ja leikkimässä! Viimeks käytiin alkuviikosta ja meillä oli taas hurjan hauskaa. Mamma tietenkin unohti ottaa kameran, mut onneks kaverihauvojen mammalla oli oma ja lähetti meillekin niitä kuvia! Seuraavassa siis valikoituja kuvia heidän pihalta, kiitos kuvista Anu!!

Märkä ja metsässä nuhjuuntunut, mutta ah niin onnellinen koira!

Hepulin saanut leo! Awa-kaveri taustalla!

Osaan mä ihan paikallaankin olla joskus käskettäessä...

Kyseiseen pihalampeen nimenomaan EI saanut mennä.. Kielto tehosi ensimmäiset kaksi kertaa... Muut osas käydä reunalla juomassa, mutta mun oli päästävä juomaan keskelle lampea!

Joo mamma, täältä mä tuun!

Kiitos jälleen kerran hyvästä seurasta!

Nyt sitten vaan juhannusta odottelemaan, vaikka ei tuo meillä eroa normaali viikonlopusta juurikaan. Mamma on töissä ja mä oon varmaan papan kanssa raksalla! No, jos on lämmintä niin ehkä me ehditään jossain välissä käymään mökillä uimassa!

Mukavaa ja makkararikasta juhannusta kaikille! Älkää polttako kieltänne tai kirsuanne grilliin!

Tässä me ollaan jäällä! Pitää aina vähän tutkailla metsäänpäin..

Sitten ollaan tietysti kovasti oltu siellä raksallakin. Mulla on siellä ihan oma mesta! Mä oon nykyään viettäny tosi paljon aikaa parvekkeella. Kiva olla ulkoilmassa, kun ei mua kuulemma voi kauaks aikaa jättää pihalle vartioimatta. Siellä kun ei vielä oo aitaa.. Yleensä mä en kyllä lähde siitä pihasta minnekään itekseni, mutta eihän sitä tiedä, jos joku metsäneläin vaikka tuliskin yht'äkkiä siihen tontille.. Ja mä sitäpaitsi tykkään makoilla siinä parvekkeella, eipähän tartte siellä sisällä olla auttamassa mammaa ja pappaa.

Parvekkeelta on kaikenhuipuks tosi hyvä kytätä naapurustoa.. Ja sieltä näkee heti, jos joku tulee meidän pihaan!

Kaiken tän touhuamisen jälkeen onkin sitten kiva mennä kotiin ja köllötellä omalla tyynyllä olkkarissa, samalla kun mamma ja pappa kattelee telkkaria ja rapsuttelee mua! Viehän se kaikki jäällä juokseminen ja raksalla päivystäminen mehut pikkukoirastakin..

Onneks mulla on öitä varten vähän sopivamman kokonen patja... Mutta tää tyyny on kyllä just hyvä, oon muokannu sitä sopivaks ihan pennusta asti..

Huomatkaa kuvassa sininen nalle: sille kävi vähän hassusti tällä viikolla... Mamma meni vajaaks 5 minuutiksi tietokoneelle ja nalle oli sillä aikaa teurastettu. Kaikki pään vanut oli pitkin olkkaria. Törkeetä, kuka nyt mun parhaalle nallelle haluais mitään pahaa tehdä!  Mä vaan yritin paijata sitä ja se levis käsiin... Ja sitten mamma otti sen kokonaan pois...Tylsyys!! Mut ehkä mä saan sitten joskus tilalle uuden?! Ja onhan mulla toki vielä kuvassa näkyvät Masse-majava ja lumiukko....

No mutta siinähän ne tärkeimmät kuulumiset tulikin! Kesää odotellessa! Ja ihanaa kevättä kaikille!!

Jäljestyskurssi oli ihan huippu! Mä olin niiiin elementissäni etsiessäni niitä ihmisen hajuisia tavaroita sieltä metsästä. Ihan mun juttu! Ja mammakin tykkää, kun keksittiin mulle sopiva harrastus. Se jopa osti koulutusliivin varta vasten, että saa ne esineet johonkin taskuun talteen.. Valitettavasti se ei näin alottelijalla onnistu talvella (tai siis onnistuu, mutta vaarana on jälkien katsominen eikä haistelu), joten treenit on nyt sitten lumen sulamiseen saakka tauolla. Mutta keväällä sitten aletaankin treenaamaan ihan kunnolla! Ja kyllähän mä aina pihallakin vähän jäljestän.. Nytkin raksalla oli selvät tontun jäljet!

Selvät tontun jäljet! Ja kyllä, mä oon ollu eri kiltti koko vuoden!

Raksa edistyy pikkuhiljaa ja ehkä sinne sitten joskus ennen kesää päästään muuttamaan. Mammalla ja papalla ei kuulemma oo mikään hätä, on valmis kun on valmis! Mutta on se sitten kiva, kun siellä pääsee haistelemaan kaikkien supikoirien ja muiden jälkiä ihan omalla pihalla. Täällä kaupungissa mun pihalla käy vaan siili ja muutama rusakko juoksentelee tuolla kadulla. Ja se siilikin oli ihan hirmuinen ötökkä, mä ainakin pelkäsin sitä! Rapistella nyt toisen puskissa pimeällä!

Nyt sitten vaan odotellaan joulua! Toivottavasti joulupukki on muistanu mua, koska oon oikeesti ollu kiltti! Siihen asti odottelen vällyjen välissä, kun varpaathan tuolla pakkasessa jäätyy..

Lakananvaihtopäivä mammalla ja papalla. Ja mähän otan tilaisuudesta vaarin ja ryövään niitten peiton!!

Sitten vielä yksi kuva raksalta kauniissa lumisessä talvisäässä:

Kunnon vahtikoira on aina kyttäämässä!

Sikäli mikäli mamma ei ehdi päästää mua koneelle ennen joulua (siis tuskin, jos vanhat merkit pitää paikkansa). Niin tässä vielä kaikille lukijoille, tutuille ja kavereille joulun toivotus!

Ja muistakaa sitten olla maltillisia sen kinkun kanssa...

Kesällä kävin silmäpeilauksissa sekä lonkka- ja kyynärkuvissa: A/A ja 0/0, silmät terveet!! Joten niistä asioista ollaan oikein tyytyväisiä! Mutta kuvausten takia meni vähän näyttelyhommat sekasin, eikä ehditty kun syyskuussa vasta näyttelyyn. Sieltä tuloksena AVO ERI 1, PN4!! Ja siitäkin erittäin tyytyväisiä ollaan!!

Raksaprojekti etenee, joskohan me ennen ens kesää päästäis jo muuttamaan... Toivoa sopii.. Mä oon useesti hommissa mukana (vaikka se vähän tylsää onkin). Sit kun siellä on paljon jotain isoja koneita, niin sillon mut saatetaan jättää kotiin odottelemaan... Mut yleensä mä oon kyllä työnjohtajana paikalla!

Tarkastellaan tien suuntaan, ettei kukaan pääse yllättämään..

Osaan mä tähystää myös toisella puolella...;)

Sitten mä oon saanu uusia kavereitakin!! Ollaan mamman kanssa käyty Awa -leon ja Rudi -labbiksen kanssa lenkillä metsässä!! Ne on ihan huippu kavereita!!

Jopa mä pysyin kuvauksen ajan paikalla!!

Näin pikkukoira lentää!!

Ja tänään me kuulemma mennään johonkin jäljestys kurssille. Saas nyt nähdä mitä sekin sitten on. Mutta tulee sinne kuulemma ainakin mun hyvä kaveri Rasmus, joten katotaan pistetäänkö leikiks koko homma..;) Mamma ja pappa on kyllä sitä mieltä, että mussa vois ihan hyvin olla ainesta jälkikoiraksi. Kunhan vaan jaksan keskittyä.. Mutta sen näkee tänään! Siitä sitten seuraavalla kerralla...

Aurinkoista syksyä kaikille!!

Mun ruohikko apaja...

Hihnassa pitää olla välillä, etten muka satuta itteäni..Pah!

Sitten mulla oli synttäritkin tossa 1.6. Täytin 2-vuotta!!! Mä sain lahjaksi sellasen ihanan pehmotiikerin, mikä murisee. Ja tietty herkkuluita! Ei sitä sen kummemmin juhlittu, kun mamma oli taas töissä... Niin se oli viime vuonnakin.. Ens vuonna olis syytä tehdä kakku ja kutsua kavereita paikalle!!! Mutta oon mä kyllä sen jälkeen viisastunukin.. Tai no ainakin rauhottunu vähäsen. Mamma ja pappa ei kyllä usko, että se iästä johtuu, mut kyllä musta vaan on  tullu järkevä aikuinen!

Synttäriaamuna kannattaa nukkua pitkään..

Siinä se uusi lelu nyt sitten on! Vanhojen lelujen vieressä ulkoilemassa!

Ja näin käy tiikerille jellonan hampaissa!!

Sitten hieman muuhun asiaan, mihin otankin vinkkejä vastaan. Eli siis oon päättäny lopettaa uimisen näin helteiden kunniaksi. Vielä pari viikkoa sitten kahlailin ja uin itsekseni, ja pelastin heti, jos joku muu meni järveen. Ei mulle mitään oo sattunu, ainakaan tiettävästi, mut nyt mä en vaan haluu enää edes kahlata. Mökillä mamma on uinu ja mä oon korkeintaan ollu mahaan asti vedessä, tai uikuttanu laiturilla. Eilen mamma sai mut ottamaan ihan pari uintipolkasua kaislan avulla, mut tänään en suostunu edes herkulla houkuttelemalla kun menemään niin syvälle, kun jalat kesti pohjassa. Mistä siis moinen? Ennen niin innokkaasti kahlaillut hauva kyselee?? Vinkkejä, anyone?

Muutoin menee mukavasti! Juoksut oli alkukesästä, mitkä sotki tokoilut ja nyt taas toko on tauolla. Näyttelyaikataulutus on menny uusiksi juoksujen ja tulossa olevien kuvausten takia. Ehkä me sitten syksyllä päästään johonkin!

Kaikille terkkuja! Olkaa varovaisia kuumalla ja muistakaa juoda paljon!!

Yritän taas vähän tiiviimmin päivittää raksahommia...

Työnjohto tarkistamassa tilannetta reilu kuukausi sitten.. Nyt siellä on jo seinät ja se välipohja!

Kuka löytää kuvasta koiran?!

Mutta on siellä käyny välillä kavereitakin! Mamman siskon perheen koira Linda kävi pari viikkoa sitten morjestamassa! Meillä oli ihan huippuhauskaa, eikä se meinannu jaksaa lähteä pois ollenkaan! Mäkin olisin kyllä voinut leikkiä vaikka koko päivän!

Kokoeroahan ei ole... (hihna ei ole kiinni koirassa..)

Sitten me käytiin pitkästä aikaa koirapuistossa perjantaina. Mamma oli kavereittensa kanssa sopinu jotkut koiratreffit. Ja mä sain uuden poikaystävän! Rasmus on tosi kiva! Ne vaan asuu toisessa kaupungissa, niin sitä ei näe kovin useesti.. Me oltiin kun majakka ja perävaunu, vaikka oli siellä muitakin mukana leikkimässä. Mä olin ihan poikki sen jälkeen ja mamman oli pakko viedä mut mökille uimaan ja tasottelemaan läähätystä!

Minä ja Rasmus!

Sitten käytiin sunnuntaina Lappeenrannan ryhmänäyttelyssä. Mamma joutu ekaa kertaa näyttelyyn ihan kaksin mun kanssa, kun papan oli pakko olla raksalla. Mut sit sinne osukin mamman luokkakaveri (Rasmuksen mamma) ja se sitten avustikin enemmän kun tarpeeks, että kiitosta vaan!! Ja alkujännityksestä sekä helteestä huolimatta ollaan kyllä enemmän kun tyytyväisiä tulokseen! NUO ERI1, PN4, Vara-Sertti!!!! Mamma meinas pyörtyä onnesta ja pusuttikin mut ihan märäks.. Tuomari Paula Heikkinen-Lehkonen arvosteli näin: "Hyvä koko, narttumainen kokonaisuus. Hyvät mittasuhteet ja terve rakenne. Hyvä pään pituus ja hyvä maski. Kaunis etulinja, kiinteä selkä. Hyvät raajojen kulmaukset, suorat eturaajat. Syvä ja tilava rintakehä. Takaliikkeet hieman kapeat, sivulta katsoen liikkuu vaivattomasti. Kaunis, leijonankeltainen väri.".

Tästä on hyvä jatkaa. Katsotaan nyt sitten mitä seuraava tuomari on mieltä. Iltapäivästä mä en enää jaksanu poseerata..

Nyt vaan aurinkoa odottelemaan taasen, koska tänään täällä on sateinen sää. Mä oon kyllä ihan tyytyväinen viileyteen, kun tuo karva ei vielä ole ihan kokonaan lähtenyt. Kesän odotusta kaikille ja muistakaa käydä uimassakin välillä ja viilentämässä itseänne!!

Täällä menee asiat aikalailla omalla painollaan. Tokossa ollaan käyty (nyt se on tauolla), käytiin siellä näyttelykurssilla (mikä oli hyvä!), lenkkeillään ja rakennetaan taloa. Tosin näinä päivinä suihkussa käyntikin on aika arkista, kun jokaisen pitkän lenkin jälkeen pitää pestä mahanalus ja tassut. Onneks mä osaan mennä suihkuun niin hienosti ja nostella siellä oikein tassuja ylös!! Kura ei oo kyllä mamman ja papan mielestä yhtään kivaa (vaikka siis loistavaa, että lumet sulaa!), mutta huusholli on kuulemma kuin hiekkalaatikko ja imuroida pitää harvase päivä. Onneks ne ei kumpikaan oo mitään siivousintoilijoita, muuten ne varmaan imurois mutkin!  Ja musta on tietty aivan ihanaa juosta vapaana kurassa ja leijussa. Mitä enemmän kuraa, sen kovempi vauhti! Vaikka mä muuten oon kyllä aika fiini tyttö!

Perjantaina nähtiin pikapikaa kasvattajia ja niitten Pamela vauvaa (aika iso se kyllä jo on). Ihanaa oli nähdä pitkästä aikaa!! Ja Pamelakin oli tosi kiva, vaikka se vähän mulle yritti välillä isotellakin...

Näyttelykausikin avattiin tänään. Mä osasin käyttäytyä kuulemma jo paremmin (siis ainahan mä osaan käyttäytyä!). Tuomarikin oli tosi nopee ja napakka, eikä arvostelussakaan valittamista ollut. Tuloksena NUO EH2. Joten tästä on hyvä jatkaa!!

Se tällä erää kuulumisista, nyt vaan uintikelejä odottelemaan! Ja ehkä toi mamma jaksaa nyt vähän tiiviimmin päivitellä tätä vastaisuudessa.... Seuraavassa vielä pari kuvaa perjantailta!

Tähystys käynnissä..

Siinä sulle kieltä mamma! Tiedät varsin hyvin, etten oo mikään linssilude..